Taustaa tanssilajeista

Lyhyt johdatus tanssin maailmaan

Nykyaikaisen paritanssin voidaan katsoa alkaneen 1800 –luvulla, jolloin eri säätyluokissa luovuttiin tiukkaan tapakulttuuriin sidonnaisista ryhmätansseista ja vapaampi tanssikulttuuri sai jalansijaa kehittyvien yhteiskuntien myötä.

Seuratanssit – tai täsmällisemmin lavatanssit – ovat säilyttäneet hyvin asemansa sosiaalisen kanssakäymisen muotona. Varsinkin suomalainen tanssilavakulttuuri on rytmi- ja lajivalikoimaltaan rikas ja ainutlaatuinen. Espoon Tanssinystävät ry. haluaa osaltaan ylläpitää ja kehittää tätä taitoa.

Vakiotansseja ovat hidas valssi, tango, wieninvalssi, foxtrot ja quickstep. Lavatansseissa näihin on vielä lisättävä,  humppa, jenkka, polkka ja masurkka.  Latinalaistansseja, joita myös käden ali -tansseiksi kutsutaan, ovat samba,  cha cha, rumba ja jive. Paso doble, on yksi kilpatanssilattareihin kuuluva espanjalainen marssityylinen kansantanssi, jota ei suomalainen lavatanssikulttuuri juurikaan tunne, mutta sensijaan ruotsista rantautunut buggy ja foxista kehittetty fuskujive ovat suosittuja käden ali -lavatansseja. Nykyään jo 1920 luvulla amerikassa kehittyneet rock´n swing tanssit  – Lindy hop, Rock´n roll, Boogie woogie – ovat lisänneet myös suosiotaan ennenkaikkea nuorison keskuudessa. Soolotansseista diskotanssit ja bailatino ovat suosittuja ennekaikkea tehokkaina kuntoilumuotoina.

Voidaan laskea, että hyvä lavatanssija hallitsee siis 14 eri tanssilajia, oikein hyvä 17 lajia!

Kilpatanssijat pääsevät hieman helpommalla, kymppitanssit ovat nimensä mukaisesti kymmenestä eri tanssilajista muodostuva tanssiurheilumuoto – vakioita ovat hidas valssi,
tango, wieninvalssi, foxtrot ( slow-fox) ja quickstep ja lattareita ovat samba, rumba, cha cha, paso doble ja jive.

Peruslähtökohta tanssiharrastuksessa, niinkuin monessa muussakin  kehonhallintaa vaativassa lajissa  on harjoittelu. Tanssimaan oppii vain tanssimalla! Mutta jotta ei tarvitsisi oppia kaikkea sanan mukaisesti “kantapään kautta”, on järkevää  opetella eri tanssilajien perustekniikat pätevien  opettajien opastuksella. Se helpottaa tanssimista,  kohottaa itseluottamusta, tekee sinusta hyvän tanssipartnerin ja  ennekaikkea nautit tanssimisesta enemmän.

Luomumenetelmällä toki voi oppia tanssimaan, mutta useimmiten tuloksena on virheellinen perustekniikka ja väärä, jopa epäterveellinen tanssiasento. Jotta tästä harrastuksesta voi nauttia kunnolla, kannattaa siis hakeutua johonkin ohjattuun ryhmään, jossa opetellaan eri tanssilajien perusteet oikein. Tanssi on elinikäinen ilo!

Tiivistelmä  tanssilajeista

Vakiot

Valssi

  • hidas eli englantilainen valssi
  • vakioitu 1929 Englannissa
  • liikutaan vinottain tanssisuuntaan
  • periytyy amerikkalaisesta Bostonvalssista
  • tahtilaji 3/4,  tempo 29 – 30 tahtia  minuutissa

Wieninvalssi

  • perusta Itävältalaisessa 1500 –luvun kansantanssissa
  • valssi sanana käyttöön 1700 –luvulla
  • julkisuutta Straussin ja Leharin sävellyksillä
  • vain muutama peruskuvio
  • tästä on sovellettu lavoilla tanssittava versio
  • tahtilaji 3/4, tempo n. 60 tahtia minuutissa

Tango

  • lähtöisin Argentiinasta 1800 –luvulta
  • juuret baile con corte’ + habanera + milonga
  • Eurooppaan v. 1900, Suomeen 1914, vakioitu 1929
  • iskeviä käännöksiä, poseerauksia
  • lavoilla Suomessa tanssittava tango yhdistelmä, tango + foxi + marssi
  • tahtilaji 4/4 tai 2/4,  tempo 27 – 30 tahtia minuutissa

Foxtrot

  • hidas eli slow fox
  • U.S.A.:sta 1800 –luvulta
  • vaikutteita jazzista ja one stepistä
  • aluksi nopea, nyt hidas
  • lavoilla tanssittava versio yhdistelmä tango + quickstep
  • tahtilaji 4/4, tempo 30 tahtia minuutissa

Quickstep

  • kehittetty two stepistä
  • vaikutteita charlestonista ja nopeasta foxtrotista
  • nopea., liikkuva tanssi
  • käytännössä nopeaa foxtrottia ( kts. myös fuskujive)
  • tahtilaji 4/4 tai 2/2, tempo 50 tahtia minuutissa

Latinalaistanssit

Samba

  • kotoisin Brasiliasta, nykymuotoonsa 1940 –luvulla
  • rytmi ja tyyli kansantansseista
  • liikkeet maxixe- ja lundu-tansseista
  • lavoilla tanssittava versio 2/4 tahtia, tempo 50 tahtia minuutissa

Cha Cha

  • nuorin latinalaistanssi
  • Kuubasta U.S.A.:n kautta maailmalle 1953
  • rytmi mambosta, tanssi kehitetty jivestä
  • kuviot lähes samat kuin rumbassa
  • tahtilaji 4/4,  tempo 30 tahtia minuutissa

Rumba

  • kotoisin Kuubasta, 1600 –luvulta
  • neliörumbasta kehittyi ns. kuubalainen rumba
  • Eurooppaan 1920 –luvulla
  • hitain ja tunnelmallisin latinalaistanssi
  • tanssirytmin nimi bolero, tahtilaji 4/4, tempo 27 tahtia minuutissa

Jive

  • Eurooppaan amerikkalaisten sotilaiden mukana II maailmansodan aikana
  • musiikki swingistä ja tanssi jitterburgista, joista akrobaattikuviot poistettu
  • Suomeen 1945,  heti suureen suosioon
  • Kansainvälinen Tanssiurheiluliitto asetti sen viidenneksi latinalaistanssiksi 1976
  • suosittu myös lavoilla usein ns. fuskujive  ja buggy –versioina (tällöin musiikkina käy myös nopea foxtrot)
  • tahtilaji 4/4, tempo 44 tahtia minuutissa

Paso Doble

  • espanjalainen kansantanssi
  • soitettiin härkätaisteluiden alkuseremonioissa
  • mies esittää matadoria, nainen muletaa eli matadorin viittaa
  • vakioitu 1930 –luvulla ranskalaisten toimesta
  • tahtilaji 2/4 tai 6/8, tempo 60 – 62 tahtia minuutissa

Muita lavatansseja

Jenkka

  • kehittynyt sottisiista, joka on kotoisin Saksasta
  • Suomeen 1800 –luvulla
  • tasajakoinen paritanssi
  • vauhdikas melko yksinkertainen paritanssi

Polkka

  • syntynyt 1830 –luvulla itäisessä Böömissä
  • alkuperäinen nimi “pulka”, tarkoittaa lyhyttä/puolta askelta
  • nopea tasajakoinen tanssi
  • Suomeen 1840 –luvulla
  • Suomalainen polkka nopeampaa kuin keskieurooppalainen

Masurkka

  • puolalaisperäinen kansantanssi, jonka tahtilaji on 3/4
  • yksi Suomen vanhimmista paritansseista
  • tavallisemmassa versioissa potkumasurkka ja pyörivä polkkamasurkka vuorottelevat

Humppa

  • nopea suomalainen tanssi
  • tasajakoinen, joko 2/2 tai nykyään 4/4 tahtilajista
  • kehittynyt 1910 –luvulla jazzista ja foxtrotista, kutsuttiin myös haitarijatsiksi
  • vaikutteita myös Saksasta, marssimainen tyyli sieltä peräisin
  • nousi suosioon 1970 –luvulla
  • voidaan tanssia myös buggyna