Tanssilajit

Taustaa tanssilajeista – lyhyt johdatus tanssin maailmaan

Nykyaikaisen paritanssin voidaan katsoa alkaneen 1800 –luvulla, jolloin eri säätyluokissa luovuttiin tiukkaan tapakulttuuriin sidonnaisista ryhmätansseista ja vapaampi tanssikulttuuri sai jalansijaa kehittyvien yhteiskuntien myötä.

Seuratanssit – tai täsmällisemmin lavatanssit – ovat säilyttäneet hyvin asemansa sosiaalisen kanssakäymisen muotona. Varsinkin suomalainen tanssilavakulttuuri on rytmi- ja lajivalikoimaltaan rikas ja ainutlaatuinen. Espoon Tanssinystävät ry. haluaa osaltaan ylläpitää ja kehittää tätä taitoa.

Vakiotansseja ovat hidas valssi, tango, wieninvalssi, foxtrot ja quickstep. Lavatansseissa näihin on vielä lisättävä, humppa, jenkka, polkka ja masurkka. Latinalaistansseja, joita myös käden ali -tansseiksi kutsutaan, ovat samba, cha cha, rumba ja jive. Paso doble, on yksi kilpatanssilattareihin kuuluva espanjalainen marssityylinen kansantanssi, jota ei suomalainen lavatanssikulttuuri juurikaan tunne, mutta sensijaan ruotsista rantautunut buggy ja foxista kehittetty fuskujive ovat suosittuja käden ali -lavatansseja. Nykyään jo 1920 luvulla amerikassa kehittyneet rock´n swing tanssit – Lindy hop, Rock´n roll, Boogie woogie – ovat lisänneet myös suosiotaan ennenkaikkea nuorison keskuudessa. Soolotansseista diskotanssit ja bailatino ovat suosittuja ennekaikkea tehokkaina kuntoilumuotoina.

Voidaan laskea, että hyvä lavatanssija hallitsee siis 14 eri tanssilajia, oikein hyvä 17 lajia!

Kilpatanssijat pääsevät hieman helpommalla, kymppitanssit ovat nimensä mukaisesti kymmenestä eri tanssilajista muodostuva tanssiurheilumuoto – vakioita ovat hidas valssi, tango, wieninvalssi, foxtrot ( slow-fox) ja quickstep ja lattareita ovat samba, rumba, cha cha, paso doble ja jive.

Peruslähtökohta tanssiharrastuksessa, niinkuin monessa muussakin kehonhallintaa vaativassa lajissa on harjoittelu. Tanssimaan oppii vain tanssimalla! Mutta jotta ei tarvitsisi oppia kaikkea sanan mukaisesti “kantapään kautta”, on järkevää opetella eri tanssilajien perustekniikat pätevien opettajien opastuksella. Se helpottaa tanssimista, kohottaa itseluottamusta, tekee sinusta hyvän tanssipartnerin ja ennekaikkea nautit tanssimisesta enemmän. Luomumenetelmällä toki voi oppia tanssimaan, mutta useimmiten tuloksena on virheellinen perustekniikka ja väärä, jopa epäterveellinen tanssiasento. Jotta tästä harrastuksesta voi nauttia kunnolla, kannattaa siis hakeutua johonkin ohjattuun ryhmään, jossa opetellaan eri tanssilajien perusteet oikein. Tanssi on elinikäinen ilo!

Tiivistelmä tanssilajeista

Vakiot

Valssi

hidas eli englantilainen valssi
vakioitu 1929 Englannissa
liikutaan vinottain tanssisuuntaan
periytyy amerikkalaisesta Bostonvalssista
tahtilaji 3/4, tempo 29 – 30 tahtia minuutissa

Wieninvalssi

perusta Itävältalaisessa 1500 –luvun kansantanssissa
valssi sanana käyttöön 1700 –luvulla
julkisuutta Straussin ja Leharin sävellyksillä
vain muutama peruskuvio
tästä on sovellettu lavoilla tanssittava versio
tahtilaji 3/4, tempo n. 60 tahtia minuutissa

Tango

lähtöisin Argentiinasta 1800 –luvulta
juuret baile con corte’ + habanera + milonga
Eurooppaan v. 1900, Suomeen 1914, vakioitu 1929
iskeviä käännöksiä, poseerauksia
lavoilla Suomessa tanssittava tango yhdistelmä, tango + foxi + marssi
tahtilaji 4/4 tai 2/4, tempo 27 – 30 tahtia minuutissa

Foxtrot

hidas eli slow fox
U.S.A.:sta 1800 –luvulta
vaikutteita jazzista ja one stepistä
aluksi nopea, nyt hidas
lavoilla tanssittava versio yhdistelmä tango + quickstep
tahtilaji 4/4, tempo 30 tahtia minuutissa

Quickstep

kehittetty two stepistä
vaikutteita charlestonista ja nopeasta foxtrotista
nopea, liikkuva tanssi
käytännössä nopeaa foxtrottia ( kts. myös fuskujive)
tahtilaji 4/4 tai 2/2, tempo 50 tahtia minuutissa

Latinalaistanssit

Samba

kotoisin Brasiliasta, nykymuotoonsa 1940 –luvulla
rytmi ja tyyli kansantansseista
liikkeet maxixe- ja lundu-tansseista
lavoilla tanssittava versio 2/4 tahtia, tempo 50 tahtia minuutissa

Cha Cha

nuorin latinalaistanssi
Kuubasta U.S.A.:n kautta maailmalle 1953
rytmi mambosta, tanssi kehitetty jivestä
kuviot lähes samat kuin rumbassa
tahtilaji 4/4, tempo 30 tahtia minuutissa

Rumba

kotoisin Kuubasta, 1600 –luvulta
neliörumbasta kehittyi ns. kuubalainen rumba
Eurooppaan 1920 –luvulla
hitain ja tunnelmallisin latinalaistanssi
tanssirytmin nimi bolero, tahtilaji 4/4, tempo 27 tahtia minuutissa

Jive

Eurooppaan amerikkalaisten sotilaiden mukana II maailmansodan aikana
musiikki swingistä ja tanssi jitterburgista, joista akrobaattikuviot poistettu
Suomeen 1945, heti suureen suosioon
Kansainvälinen Tanssiurheiluliitto asetti sen viidenneksi latinalaistanssiksi 1976
suosittu myös lavoilla usein ns. fuskujive ja buggy –versioina (tällöin musiikkina käy myös nopea foxtrot)
tahtilaji 4/4, tempo 44 tahtia minuutissa

Paso Doble

espanjalainen kansantanssi
soitettiin härkätaisteluiden alkuseremonioissa
mies esittää matadoria, nainen muletaa eli matadorin viittaa
vakioitu 1930 –luvulla ranskalaisten toimesta
tahtilaji 2/4 tai 6/8, tempo 60 – 62 tahtia minuutissa

Muita lavatansseja

Jenkka

kehittynyt sottisiista, joka on kotoisin Saksasta
Suomeen 1800 –luvulla
tasajakoinen paritanssi
vauhdikas melko yksinkertainen paritanssi

Polkka

syntynyt 1830 –luvulla itäisessä Böömissä
alkuperäinen nimi “pulka”, tarkoittaa lyhyttä/puolta askelta
nopea tasajakoinen tanssi
Suomeen 1840 –luvulla
Suomalainen polkka nopeampaa kuin keskieurooppalainen

Masurkka

puolalaisperäinen kansantanssi, jonka tahtilaji on 3/4
yksi Suomen vanhimmista paritansseista
tavallisemmassa versioissa potkumasurkka ja pyörivä polkkamasurkka vuorottelevat

Humppa